|
|
Post by Pölhö on Aug 24, 2022 16:57:58 GMT
|
|
|
|
Post by Pölhö on Aug 24, 2022 17:00:08 GMT
Tunne on yhteneväinen | 24.08.2022Jatkoa Amelien tekstille.Vaikka Thyra ei yleensä ottanut liikoja paineita oikeastaan mistään mikä liittyi ratsastamiseen, nyt hän huomasi katuvansa himppapikkuisen annettuaan Amelielle luvan katsoa päivän treeniä. Ja minkä Thyra itse tajusi, noteerasi myös herkkä Onca satavarmasti: se tuntui normaalia kireämmältä ja hätäisemmältä, mikä aivan varmasti johtui satulasta huokuvista epävarmuuden viboista. Thyra-Jorunn Koss ei vain pitänyt itseään suhteellisen hyvänä ratsastajana, vaan myös tiesi sen. Häntä olivat koutsanneet erinäiset kenttävalmentajat peruskoulusta lähtien, eikä yksikään ollut löytänyt pahemmin moitittavaa oppilaansa tekemisistä — Icaruksen oman epävarmuuden purkamisia Thyra ei fiksuna edes laskenut oikeaksi moitteeksi. Esteillä sininen tukka (se oli tämän kuun väri, syyskuussa sitten ehkä violetti) vain hulmusi kun ratsukko painoi varmana minkä tahansa rakennelman yli, eikä kouluradallakaan mennyt sormi suuhun. Ennen kuin nyt. Thyra oli googlannut tallin josta Amelie tuli, ja kun Onca vänkäsi lapa edellä laukalle, mielikuvituksessaan ratsastaja oli kuulevinaan paheksuvan kielen naksautuksen katsomosta. Se ei ollut totta, toivottavasti, mutta uuden työntekijän katse tuntui silti jotenkin erityisen polttavalta. Katseliko hän sieltä arvioiden miten tekisi kaiken paremmin kuin Thyra? "Haha wow joo, on vähän virtaa tänään!" Thyra peitteli omaa outoa epävarmuutta vääntämällä vitsiä korskuvasta Oncasta. Tamma ei tuntunut lainkaan omalta itseltään: välillä se lipesi alta kuin saippua, välillä ylireagoi miniapuihin. Kylläpä hävetti! Thyra oli vielä ehtinyt kehumaan harjoittelevansa tällä kaudella helppo A-radat läpi niin että ensi vuonna Oncalla voisi kokeilla jopa vaativaa B:tä, ja nyt se ei nostanut edes ryllimättä laukkaa. Se olisi kaivannut rauhallista ja maadoittavaa energiaa, mitä epäonneksi aina niin korkeilla kierroksilla käyvä Thyra ei osannut tarjota. Kun he lopettivat, Thyra kiirehti tekosyyn varjolla putsaamaan tarhoja. Olipa outoa, miksi häntä nyt yht'kkiä kiinnosti kenenkään muun mielipiteet näin paljon? Kumpikaan naisista ei tiennyt, että toinen osapuoli murehti täsmälleen samaa: mitäköhän tuokin minusta ajatteli?
|
|
