Anja Hakso

42-vuotias yläkoulun käsityönopettaja. Syntymäpäivä 7.7.1979

167 cm pitkä, ruskeat silmät, tummanruskeat aaltoilevat hiukset.

Ratsastajastatukseltaan historiaharrastaja, skill at arms ja joustaus ovat ykkösjuttuja. Ratsastustavaltaan klassinen.

Harrastuksena hevosten lisäksi perinnekäsityöt, marjastus sekä sienestys. Neuloo sukkaparin kahteen päivään.

Vuokraa Terälän Tallilla n. kahtena päivänä viikosta Tepaa. 

Omisti aiemmin Velho-lusitanon, mutta menetti unelmaorin leikkauspöydälle koliikkioperaatiossa. Velho asui Myrttisuolla.

Anjan voisi vitsailla kärsivän keski-iän kriisistä, mutta ennemminkin hänellä on elämänkriisi. Kolmen enemmän tai vähemmän pahasti epäonnistuneen avioliiton, kaatuneen kotiompelimon ja burnoutin jälkeen ei ole enää syytä nöyristellä: Anja tekee mitä tahtoo. Hän ei enää aio olla riippuvainen kenestäkään, parisuhteiden aika on ohi; yhteinen iso omakotitalo tallirakennuksineen jäi uusimmalle ex-miehelle, mutta Anja ostikin itselleen pienen mummonmökin; kaikki kolme hevosta piti myydä, mutta erorahoilla Anja toteuttikin unelmansa ja haki itselleen aina haaveilemansa lusitanon; perusti ystävän kanssa yhtyeen: nyt oli aika ajatella vihdoin vain sitä tärkeintä eli itseään.

Tyyliltään Anja on perinteinen neopakanatäti. Hän pitää itsetekemiään vaatteita, essuja ja alushameita, suuria koruja (eritoten pronssisia), pitää pitkät tummat hiuksensa lettinutturalla ja rajaa ruskeat silmänsä hieman liian tarkasti ja tummalla ikään nähden. Hänellä ei näe muodikkaan moderneja vaatteita kuten pikeepaitoja, vaan talvisin päällä on ihania löysiä villapaitoja ja kesällä ilmavia neiti kesäheinä-pellavapaitoja. Housuja ja hameita Anja käyttää yhtäläisesti.

Anja kuntoilee kotilaitteilla ja käy metsäjuoksuilla, joten hän on suhteellisen vahvassa kunnossa. Lihaksia ja sitkeyttä tarvitaankin Anjan historiallisissa ratsastusharrastuksissa, sillä täyshaarniskassa puolentoistakäden miekkaa ei jaksa treenamatta heiluttaa se vahvinkaan äijä.

Aluksi Anja antaa itsestään päsmäröivän ja kovan kuvan. Hän on sellainen "pärjäävä marttyyri", joka muistaa joka päivä päivittää Facebookiin voimalauseita, mainita kuinka elämä murjoo ja ihmiset hänet pettävät, ja silti hän vain voimanaisena pärjää. Pettymyksien ja epäonnistumisien vastapainoksi Anja on kehittänyt ehkä hieman ylikehittyneen itsetunnon, mutta kaipa sekin on parempi kuin vaipua melankoliaan?

Asiakkaana Anja on vaativa, sillä pitäessään yli kymmenen vuotta hevosia kotipihassa on hän tottunut tekemään asiat kuten parhaaksi näkee. Toisen tallin rytmiin ja tapoihin tottuminen vaatii siis hetken - ja pitkää pinnaa sekä asiakaspalveluhymyä ylläpitäjältä. Anja on tarkka Velhon hoidosta, ja osaa vaatia rahoilleen vastinetta.

Kun Anjaan tutustuu tarkemmin, paljastuu hänestä todella avomielinen, reilu, rehellinen ja hauska persoona. Jos elämänkatsomukset osuvat yksiin, saa Anjasta mitä parhaimman ystävän. Riitelyä ja piikittelyä tuo tahtoo väistää viimeiseen asti, ja toisenhenkisten kanssa yhteisiin tilanteisiin päätymistä Anja välttelee juurikin siksi. Hän tuntee itsensä hyvin ja tietää että esimerkiksi ratsastuskeskustelu kilpailevan kouluratsastajan kanssa menisi ainakin omasta puolesta äittelyksi. Suorasanaisuus ei ole yhtä kuin töykeys, jos vaaranpaikat vain tunnistaa.


Hevoshistoria
Anja aloitti n. 13-vuotiaana ratsastuskoulun, ja ensimmäisestä hoitohevosesta tuli myös ensimmäinen oma hevonen. Venäläinen tuontiruuna Steppe vei nuoren Anjan ensin esteradoilla 110 cm saakka, ja vanhoina päivinään se perehdytti emäntänsä myös kouluratsastusmaailmaan.

Elämä oli vuoristorataa, ja toisen avioliiton aikana syntynyt Erik-poika vei kaiken ylimääräisen ajan. Kilpaileminen jäi, ja kun Steppe piti lopulta vanhuuttaan lopettaa 25-vuotiaana, oli Anjan hevosharrastus hetken jäissä.

Kolmannessa liitossa hevostelukipinä roihahti uudelleen liekkiin maajussimiehen myötä. Navetan oheen nousi pian siirtotalli ja siihen kolme suomenhevosta. Anja kävi naapuritallilla viikkotunneilla, uppoutuen samalla löytämiinsä historiallisiin ratsastuslajeihin aina vain syvemmälle ja syvemmälle, kunnes lopulta löysi itsensä täysin modernit hapatukset jättäneenä ja uuden (miehen sponsoroiman) rautahaarniskan omistajana. Huippuhetkikseen Anja laskee EM-turnajaisten edustusjoukkueeseen pääsemisen, ja sitä reissua hän jaksaa yhäkin muistella.

Kolmas - ja viimeinen - ero vei itsetunnon lisäksi hevoset. Ryvettyään aikansa itsesäälissä Anja julisti 2020 jälkeisen ajan "Anjan ajaksi" ja päätti hemmotella itseään. Ostomatka Portugaliin poikikin lopulta huomattavasti tyhjenneen tilin ja harrastelainan lisäksi upean Velho-orin, joka oli naisen silmäterä. Ja nimenomaan oli: keväällä 2022 Velhon kamppailut rajujen koliikkien kanssa päättyivät leikkaussalin pöydälle. Uutta hevosta Anja tuskin enää tahtoo itselleen enää ostaa, joten hän tyytyy humputtelemaan Tepan kanssa pahimman hevoskuumeen taltuttamiseksi.

Tapahtunutta
Anjan ja Velhon kirja ajalta 25.11.2020 — 05.05.2022

Status juuri nyt
Anjaa harmittaa muuttunut tilanne. Velhon menetys kirpaisi, samoin hoitojen vuoksi tyhjentynyt pankkitili. Uusi työ paikallisen yhtenäiskoulun käsityönopettajana on vielä täysi kysymysmerkki — oliko lähteminen Nurmakoskelta sittenkään fiksua? Toisaalta Anja ei ole katkera: tilanne on mikä on. Ehkä Tepa tuo vähän piristystä muuttuneeseen arkeen, vaihtuihan viihtyisä mummonmökkikin tylsään kaksioon kerrostalon kolmoskerroksessa.


Perhesuhteet
Erik Hakso
Ainoa lapsi. Asuu nykyisin Helsingissä, lääketieteen kandidaatti. Hyvät välit äitiinsä, mutta näkevät aivan liian harvoin.

Reijo Pallaskorpi
Anjan viimeisin aviomies. Suhdetta kesti 11 vuotta, naimisissa niistä 5. Erosivat riitaisasti. Vaikka ylämaankarjatilan idyllisestä elämästä oli vaikea irtaantua, lähti Anja silti ovet paukkuen.
Reijo "lunasti" Anjalle lahjaksi ostamansa täyshaarniskan takaisin itselleen, vaan eipä hän tiennyt että ovela ex-rouva oli kaiverruttanut jokaiseen osaan nimensä... Jos siis nettipalstalla kaupitellaan goottilaistyylistä uustuotantohaarniskaa, tiedätte kenen tavaroita siellä myydään etiöpäin.

Antti Hakso
Erikin isä, johon Anjalla on hyvät välit.

Petteri Miihkinen
Anjan ensirakkaus ja ensimmäinen aviomies. Erosivat yllättävän sopuisasti Petterin petturuudesta huolimatta. Eivät ole enää tekemisissä.

Nippelitietoa
♦ Nurmakoskella asuessaan Anja oli solistina pienessä muinaisskandinaavisssa Sveimun-yhtyeessä.
♦ Anjalla ei ole suosikkiväriä, mutta hän pitää murretuista sävyistä. Kankaissa hän suosii kasvivärjäystä — kotimökissä porisi jatkuvasti väripadat.